Reino Haimi

Olen filosofian maisteri ja olen opiskellut historiaa, ranskan kieltä ja kulttuuria, latinaa ja johtamista Helsingin yliopistossa. Minua voisikin kutsua menneisyyden arvoituksista kiinnostuneeksi frankofiiliksi ja latinistiksi.

Vaikka tutkimustyö, kirjastot ja arkistot ovat olleet aina tärkeä osa elämääni, olen ollut aina kiinnostunut opettamisesta. Opettaminen ei ole ainoastaan tiedon selittämistä ja välittämistä vaan myös vuorovaikuttamista, kuuntelemista ja muiden hyvinvoinnista huolehtimista. Tätä taitoa olenkin pyrkinyt kehittämään peruskouluissa, lukioissa, yliopistojen valmennuskursseilla ja kansalaisopistoissa, joissa olen opettanut.

Tavoitteellisuus, yhteisöllisyys, stressin puute, huumori ja turvallisuus ovat ohjenuorani jokaisella oppitunnilla. Ilman niitä ei synny motivaatiota, hyvää mieltä eikä tuloksia. Merkittävä tekijä tässä on myös tasa-arvoisuuden periaate: vaikka oppitunnilla kaikilla (opettaja mukaan lukien) on erilaiset tavoitteet ja tehtävät, kaikki ovat aina tasa-arvoisia.

Opetustyön ulkopuolella tutkin 1700-luvun kiehtovia ilmiöitä, sävellän musiikkia, kerään vanhoja 70-luvun vinyylejä, kokkaan ja vaeltelen luonnonhelmassa.