

Hankkeen projektiryhmäläisiä sekä opistojen rehtorit yhdessä ideoimassa.
Hankkeen projektiryhmäläisiä sekä opistojen rehtorit yhdessä ideoimassa.
Kansalaisopistot tunnetaan käsitteenä hyvin, mutta yksittäiset opistot eivät välttämättä ole jääneet ihmisten mieliin. Kuusi kansalaisopistoa – Ahjolan kansalaisopisto, Etelä-Helsingin kansalaisopisto, Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Kalliolan kansalaisopisto, Nurmijärven Opisto ja Vuolle-opisto – yhdistivät voimansa ”Opistojen tunnettavuuden lisääminen palvelumuotoilun ja viestinnän keinoin” -hankkeessa 2022–2024. Yhteistyön tuloksena kehitettiin uusia toimintamalleja ja kansalaisopistojen yhteistyö saatiin hyvään vauhtiin.
Opistot esiin sosiaalisessa mediassa
Vaikuttajayhteistyö sosiaalisessa mediassa tarjosi kansalaisopistoille mahdollisuuden näkyvyyden lisäämiseen ja uusien kohderyhmien tavoittamiseen. Vaikuttajat osallistuivat kursseille ja jakoivat kokemuksiaan seuraajilleen. Kokeilun myötä opistojen sosiaalisen median tilien seuraajamäärät kasvoivat.
Asiakaslähtöistä kehittämistä
Opistot kokeilivat erilaisia tapoja järjestää asiakasraateja, joissa asiakkaat saivat äänensä kuuluviin. Tapaamisia järjestettiin opistojen omissa tiloissa, yhdessä sidosryhmien kanssa ja verkossa. Kerätty tieto koottiin käsikirjaksi, jonka avulla muutkin opistot voivat kehittää toimintaansa: Asiakasraadit kansalaisopistoissa – Opas asiakasraatien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Ahjolan opistossa asiakkaiden osallistaminen onnistui parhaiten, kun tapaaminen järjestettiin jonkin kurssin yhteydessä ennen tai jälkeen ryhmän kokoontumisen. ”Ahjolassa halutaan jatkaa asiakasraatitoimintaa ja sen kehittämistä”, kertoo rehtori Pilvi Mansikkamäki.
”Etelä-Karjalan kansalaisopistolla kokeiltiin sekä kertaluontoisia asiakasraatikyselyitä erilaisten tapahtumien yhteydessä että perustettiin pysyvä opiskelijaraati”, kertoo viestintä- ja hankekoordinaattori Kaisa Leinonen. Raatilaiset osoittautuivat innokkaiksi keskustelemaan – myös kriittisesti – ja ideoimaan opiston toimintaa. Opisto sai raadilta mm. kehittämisideoita sekä hyödyllistä taustapohdintaa ajankohtaiseen kansalaistaitoteemaan. Haasteelliseksi osoittautui löytää mukaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Etelä-Helsingin kansalaisopistossa kurssi-ilmoittautumislomakkeeseen lisättiin kysymys ”haluatko osallistua asiakasraatitoimintaan” ja lyhyt kuvaus, mistä on kyse. Opisto sai tällä tavalla yli 900 asiakasraatilaista mukaan toimintaan. ”Asiakasraatilaiset ovat osallistuneet mm. uuden toimitilamme suunnitteluun ja opiston tunnettavuuden parantamiseen. Jatkamme asiakasraatitoiminnan kehittämistä Etkossa”, kertoo rehtori Mia Talikka.
”Nurmijärvellä innostuttiin asiakasraatitoiminnasta täydellä teholla. Vastaavaa ei ollut aiemmin tehty, joten kokeilut tulivat tarpeeseen”, kertoo rehtori Jenni Karemo. Vapaaehtoisia raatilaisia saatiin koottua 123 henkilöä ja heiltä kerättiin ajatuksia ja kokemuksia verkkokyselyjen kautta muutamaan otteeseen. Lisäksi asiakasraatitoiminta otettiin osaksi kaikkia tapahtumia, joissa opisto oli näkyvillä. ”Tärkeää on, että saamme eritaustaisten ja -ikäisten kuntalaisten ajatuksia opistotoiminnasta esiin. Hedelmällistä ja avointa keskustelua eri näkökulmien välillä on tarpeen kehittää jatkossakin.”
”Kalliolan kansalaisopistossa järjestettiin yksi opistotalolla toteutettu asiakasraatitapaaminen, lisäksi kyselyitä toteutettiin opiston tapahtumissa. Hankeaikana kokeiltiin useampia sähköisiä kyselyitä ja tästä innostuimme eniten. Ennakkoon jännitti “häiritä” opiskelijoita, mutta huomasimme, että kyselyihin vastattiin innokkaasti ja vastauksista saimme opistolle erittäin hyödyllistä tietoa. Mielipiteen kysyminen on kevyt osallistamisen malli, ja sen voi tehdä helposti esim. uutiskirjeessä”, kertoo koulutuspäällikkö Minna Lankinen.
”Vuolteen opistossa kokeiltiin erilaisia ja eri kohderyhmille suunnattuja asiakasraateja”, kertoo va. koulutuspäällikkö Hanna-Leena Leinonen. ”Esimerkiksi nuorille järjestettiin kohdennetusti tutustuminen opistoon, ja hankkeen työntekijä meni vastavuoroisesti tapaamaan opiskelijoita heidän koululleen, jossa yhteistä ideointia jatkettiin. Nuorille järjestettiin myös oma avoin asiakasraati. Halusimme tuottaa eri ikäisille asiakkaillemme piristäviä kohtaamisia, joten ideoimme helposti lähestyttävän koiramaskotin, jota sai käydä halaamassa ja jonka kanssa sai ottaa yhteiskuvia. Maskotti toimi ikään kuin sisäänheittäjänä ja jäänmurtajana erilaisissa tapahtumissa”
Yhteistyön voima
Hankkeessa kehitettiin uusia yhteistyömalleja opistojen välillä. Opistot järjestivät mm. yhteisen kestävän tulevaisuuden luentosarjan, joka osoitti yhteistyön ja resurssien jakamisen tehokkuuden. Luentosarja jatkuu myös tulevaisuudessa.
Katsaus tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Kansalaisopistojen resurssit ovat aiempaa rajallisemmat vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvien leikkausten myötä. Siksi onkin entistä tärkeämpää yhdistää rajalliset voimavarat ja kehittää opistojen välistä yhteistyötä. Näin voimme varmistaa, että kansalaisopistot tarjoavat monipuolista ja laadukasta opetusta kaikille oppimisesta kiinnostuneille. Kansalaisopistojen kaikille avoimet opinnot ovat korvaamaton osa koulutusjärjestelmäämme. Opintotarjonnan laajuutta on vaalittava, jotta varmistamme henkilökohtaisen kehityksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet kaikille taustasta riippumatta.
